Minä Ja Matkat

11 syyskuuta 2018

Matka Alaskaan ja ensimmäinen päivä Fairbanksissa

Kutakuinkin tasan vuosi sitten kävin kylässä ystävieni luona Alaskassa. Nämä Alaskan tekstit on muokattu mun edellisen blogin postauksista.

Lensin Riadista Frankfurtin kautta Atlantaan, jossa vietin vajaan vuorokauden huilaillen ennen kuin jatkoin matkaa. Matkaa Atlantan lentokentän lähellä olevalle hotellille, omalta ovelta, oli 25.5 tuntia, joten olin jo levon tarpeessa.

Noin 10 tunnin lento Frankfurtista Atlantaan meni ihan kivasti elokuvia ja sarjoja katsellen. Eikä mun vieressäkään istunut ketään!

Seuraavana aamuna, kun ei vielä ollut kauhean kuumaa ja kosteaa, lähdin kävelylle naapurustoon. Kovin pitkälle en päässyt, kun jalkakäytävät loppuivat molemmissa suunnissa jo parinsadan metrin päässä. Kai minä kävelemässä olin joku ihmeellinen näky, kun ensin yksi mies kysyi olenko kunnossa, ja kohta toinen samaa, ja jos tarvitsisin kyydin jonnekin! Palasin siis pian takaisin hotellille.


Lensin Alaskaan Seattlen kautta, Alaska Air yhtiöllä. Lento Seattleen kesti reilut viisi tuntia. Mun vieressä istui keski-ikäinen pariskunta, jotka lensivät ensimmäistä kertaa. Nainen pelkäsi kamalasti. Istuttiin viimeisellä rivillä, ja kun oltiin ilmassa lentoemot tarjosivat pariskunnalle yhdet ilmaiset drinkit, ja kysyivät myös multa haluanko! Lento meni ihan hyvin, välillä oli pienoista turbulenssia, ja sain selitellä että se, ja joskus kuuluvat eri äänet, on ihan normaalia.

Coloradoa

Matkan varrelta

Seattlessa oli parin tunnin vaihto, ja aikaeron takia (10h) olin jo ihan väsynyt kun nousin vihdoin Fairbanksiin menevälle lennolle. Kone, joka lähti klo 22.00 paikallista aikaa, oli onneksi puolityhjä, ja sain koko penkkirivin itselle. Kun oltiin noustu lentokorkeudelle, ja olin juuri laittamassa korvatulppia korviin nukkumista varten, kuulutti kapteeni että tuulilasiin oli lentänyt lintu, ja palaisimme takaisin Seattleen. Great. Siellä saatiin pian tieto että joudutaan vaihtamaan konetta.

Onneksi Seattle on Alaska Airin "kotikenttä" ja päästiinkin uudestaan lentoon jo reilun tunnin kuluttua. Olin silloin jo niin väsynyt että kun päästiin lentokorkeudelle kävin ensimmäistä kertaa ikinä makaamaan kaikkien kolmen penkin yli, ilman turvavyötä! Mulla on siis aina turvavyö kiinni koneessa ollessa. Just in case.

Lento kesti vain kolmisen tuntia, ja nukuin suurimman osan siitä. Kun saavuttiin Fairbanksiin klo 02.30, kaksi tuntia myöhässä, oli ystäväni vastassa. Laukku tuli onneksi nopeasti, ja ajettiin lyhyt matka kotiin, missä juotiin vielä drinkit ennen nukkumaan menoa. Kylläpä nukutti kun vihdoin pääsin nukkumaan!

Fairbanks on pienehkö, 32 751 (2016) asukkaan kaupunki. Kaupungin suurin tulonlähde on puolustusvoimat, kaupungissa sijaitsee armeijan tukikohta Fort Wainwright ja ilmavoimien Eielson Air Force Base. Lisäksi kaupungin ulkopuolella sijaitsee Fort Greely, jossa sijaitsee USAn (ja Kanadan) erittäin tärkeä osasto, nimittäin ohjusten vastainen. Jos esim Pohjois-Korea ampuu ohjuksen USAan, ammutaan se luultavasti alas Fort Greelystä.

Eipä ole paljon liikennettä


Ystäväni asuivat silloin toisen äidin luona, koska tämä sairasti syöpää. Hän oli aika huonossa kunnossa, hoitojen takia, kun olin siellä. Asuntona heillä on neljän huoneen trailer, eli periaatteessa siirrettävä talo.


Olohuone


Ensimmäisenä päivänä, eli lauantaina, mentiin ensin lounaalle Chena-joen rannalla sijaitsevaan ravintolaan.


Tällä paatilla oli morsian jota kuvattiin. Kai se sulhokin oli jossain kyydissä...

Lounaan jälkeen ajettiin jonkin matkan päässä olevaan "Skinny Dicks" baariin. Mielenkiintoinen paikka.

Päivällä, auringon paistaessa oli vähän yli 20c. Muutamana päivänä.


Baarin katto oli täynnä dollareita. Mekin lisättiin sinne yksi, meidän nimillä.

Baarista ajettiin takaisin Fairbanksiin, North Pole nimiseen kylään.

Santa Clause Lane

North Polessa oli illanistujaiset grillailun ja nyrkkeily-ottelun merkeissä. Katsoin sitten minäkin elämäni ensimmäisen nyrkkeilymatsin (Mayweather vs McGregor). Heillä oli myös kaksi valtavaa mustakarhun taljaa seinillä; isäntä oli ampunut toisen, emäntä toisen. Suurin osa Alaskassa tapaamistani ihmisistä harrasti metsästystä.

Pihallakin oli pieni karhu

Loppuilta vietettiin kavereiden kaverin omistamassa baarissa. Baari sijaitsee North Polessa, jossa myös sijaitsee ilmavoimien tukikohta, ja baarissa olikin aika paljon silmänruokaa sotilaita. Mukava ilta, toivoin että nähtäisiin revontulia kotimatkalla, mutta valitettavasti en nähnyt niitä koko reissun aikana, olin ihan muutaman viikon liian aikaisessa.

2 kommenttia:

  1. Mahtavaa! Olisipa minullakin tuttuja Alaskassa, lähtisin heti. Täältä meiltä Kaliforniasta ei lennä ihan noin kauaa kuin sinun matkassa meni. Yllättävää että Seattlestakin on vielä kolme tuntia lentoa... en ajatellut, että se on noinkin pitkä matka. Tässä taas nähdään kuinka iso maa on kyseessä.

    Kivoja kuvia mutta ne on vähän pieniä. Voisikohan niitä sieltä asetuksista säätää isommiksi niin näkisi kunnolla miltä siellä näyttää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kirjaimellisesti lensin toiselle puolelle maapalloa!

      Mun kuvat on pääasissa kännykällä otettu, joten niitä ei voi kovin suuremmaksi laittaa. Ja kyllä ne mulla koneen näytöllä aika isoja jo on. Ja painamalla kuvaa saa esim iPadilla isommaksi.

      Poista