Minä Ja Matkat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste UNESCOn maailmaperintökohde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste UNESCOn maailmaperintökohde. Näytä kaikki tekstit

03 toukokuuta 2021

Eksoottinen Etiopia - Matka Awassaan

Seuraavana aamuna Mule ja Sura hakivat meidät aamupalan jälkeen ja lähdettiin ajamaan kohti Awassaa, joka sijaitsee n 300 km päässä Addiksesta. 

Ensimmäinen pysähdys matkalla Awassaan oli Adadi Mariamin kallioon kaivettu kirkko. Sattui sitten olemaan joku pyhä päivä, ja kirkolla oli tuhansia paikallisia. Naisilla oli valkoiset huivit ja Mule kehotti meitäkin laittamaan huivit pään yli. Musiikki soi ja mekkala oli aikamoinen. Kirkosta ei onnistuttu ihmismäärien takia näkemään kun vilaus, mutta kokemus oli mielenkiintoinen.




Lounaalla syötiin injeraa, tef-viljasta tehtyä ohutta leipää, joka on Etiopialainen peruselintarvike, ja sitä syödään lähes joka aterialla.

Injera

Ruoka oli Etiopiassa ihan ok, mutta ei mun makuun mitään herkkua

Seuraavaksi oli vuorossa UNESCON maailmanperintökohde Tiya, jossa sijaitsee muinaisia hautapaikkoja merkitseviä kivipaaseja, steeloja. 





African upea punainen maa


Sieltä jatkoimme matkaa hotellille. Päivä oli pitkä ja ajomatkaa tuli yli 300 km. Onneksi maisemat oli upeita.


Afrikan auringonlaskut <3


28 heinäkuuta 2018

Viikonloppu Libanonissa - Byblos

Perjantaina lähdettiin Bybloksen kaupunkiin, joka sijaitsee noin 30 km päässä Beirutista. Byblos on yksi UNESCOn maailmanperintökohtiesta, ja yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutuista kaupungeista.


Me mentiin vähän soudellen sotaan, ei ollut paperikarttaa, opaskirjaa eikä toimivaa nettiä. Mutta mentiin taksilla vanhan kaupungin liepeille, ja lähdettiin siitä kiertämään.


Päivä oli melko aurinkoinen ja lämmin, ja kaupunki kaunis.



Ensin mentiin arkeologiselle alueelle. Siellä on mm restauroitu linna ristiretkien ajoilta ja myös raunioita neoliittiselta sekä kreikkalaiselta ja roomalaiselta ajalta.







Seuraavaksi me käytiin soukissa (basaarissa). Ostettiin muutamat matkamuistot, ja syötiin lounas.


Lounaan jälkeen etsittiin taksikuski ja lähdettiin etsimään setri-puita, Libanonin kansallispuuta, jonka kuva on myös Libanonin lipussa. Parhaat setri-metsät on muutaman tunnin ajomatkan päässä, joten ne jäi meiltä näkemättä tällä reissulla.


Mutta ajettiin pienen vuoren huipulle jossa kasvoi setrejä, mutta ei sitten ilmeisesti niitä kuuluisia setrejä. Mutta nämäkin tuoksuivat hyvälle, ja maisemat olivat upeat.



Reissu oli ihana, mutta paljon jäi vielä nähtävää, joten Libanoniin on päästävä vielä uudelleen, vähän pidemmälle reissulle ensi kerralla.