Tämän blogin, tai oman matkapäiväkirjan, kirjottaminen jäi, mutta haluan kirjoittaa itselleni muistiin muutaman unohtumattoman reissun. Varsinkin nyt kun matkakuume vain kasvaa kasvamistaan.
Joulukuussa 2018 lensimme ystäväni Susun kanssa Etiopiaan viiden päivän reissulle.
Etiopiassa asuu n 112.1 miljoonaa ihmistä. Suurimmat heimot ovat Oromot ja Amharat, mutta yhteensä heimoja on satoja. Pääkieliä on viisi ja lisäksi maassa puhutaan lukuisia muita kieliä. Maassa on uskonnonvapaus; 62% on kristittyjä (joista suurin osa Etiopian ortodokseja) ja 34% muslimeja, lisäksi on myös useita perinteisiä uskontoja.
Riadista on suora, 3.5h lento Ethiopian Airlinesilla pääkaupunkiin Addis Ababaan. Lento lähti klo 03.30 aamuyöllä. Meidän paikat oli viimeisellä rivillä, mutta niissä istui jo nuoria naisia, luultavasti kotiapulaisia. Yritimme saada heidät siirtymään, mutta eivät ilmeisesti ymmärtäneet. Myöskään naispuoliset lentoemännät eivät tehneet asialle mitään, vaan käskivät meidän odottaa. Aika kauan jouduttiin seistä käytävällä, kunnes maahenkilökuntaan kuuluva mies tuli ja pyysi naisia siirtymään.
Lento meni onneksi nopeasti, torkkuen, mutta tuntui että jokainen ihminen meidän ympärillä yski ja niiskutti, ja niin sain minäkin sitten kunnon flunssan muutama päivä myöhemmin.
Addiksessa meidän lento tuli eri terminaaliin kuin mihin sen oli alun perin tarkoitus. Viisumin oston ja maahantulotarkastuksen jälkeen lähdettiin etsimään meidän matkalaukkuja. Kävi ilmi että ne on viety sinne alkuperäiseen terminaaliin. Sen sijaan että meidät olisi viety sinne, meidät vain ohjattiin kuinka löydämme terminaalin, jonne jouduimme mennä ulkokautta. Se olikin pienimuotoinen seikkailu, mutta lopulta löydettiin perille. Ja piti mennä turvatarkastuksen läpi. Mutta lopulta saatiin laukut ja päästiin jatkamaan matkaa hotellille.
Meitä oli kentällä vastassa opas Mule ja kuski Sura. Käytiin kirjautumassa sisään ihan kivaan Sapphire-hotelliin, joka sijaitsi kaupungin keskustassa, mutta vain n 1km päässä lentokentältä. Hotellissa söimme aamupalan.
Vaikka yöunet olivat jääneet olemattomiksi, lähdimme silti hotellin sisään kirjauksen jälkeen National Museumiin, jossa on mm 3.2 miljoonaa vuotta vanhan "Lucyn" luuranko. Mule toimi meidän oppaana museossa.
 |
| Lucy |
Museosta mentiin viereiseen ravintolaan lounaalle. Ja oluelle, olihan kello jo puolen päivän jälkeen ;-)
Syönnin jälkeen käytiin korkealla kukkulalla, josta oli hyvät näkymät kaupunkiin. Nähtiin myös paljon naisia jotka kantoivat isot kasat (poltto) puita selässä.
Keisari Menelik II hankki Addis Ababaan eucalyptus puita vuonna 1895 auttamaan polttopuiden ja rakennusmateriaalien pulaa.
 |
| Eucalyptus puita |
 |
| Haile Selassien hautakammio |
Päivän viimeinen kohde oli Mercato, maailman suurin ulkoilmatori. Siellä myydään ihan kaikkea laidasta laitaan.
Mercaton jälkeen oli jo aika palata hotellille, missä syötiin päivällinen, ja sen jälkeen nukuttikin jo hyvin.
