Alaska - Patikkaretki Gulkanan jäätikölle

Ennen roadtrippiä syötiin kunnon amerikkalainen aamupala dinerissa.

Vatsat täynnä ajettiin muutaman tunnin päähän Gulkanan jäätikölle, tai oikeastaan kuuden kilometrin vaelluksen päähän jäätiköstä.

Lappi tuli mieleen

Trans-Alaska pipeline öljyputkea

Harmi että oli niin pilvistä että vuoret ei kunnolla näkynyt

Ilma oli harmaa ja tihkuinen, ja jäätiköllä lämpötila oli vain neljä astetta plussan puolella.

Let's go!

Heti alkuun piti ylittää joki riippusillalla...

Siellä se häämöttää!

Mutta perille pääsy oli kaiken vaivan väärti, oli upeaa seistä jäätikön alla, ja koskettaa sitä.

Paluumatkalla alkoi jo vähän kirkastua

Paluumatkalla nähtiin yhteensä yhdeksän hirveä, niin aikuisia kuin poikasiakin, kunnes iso sorsa lensi suoraan ikkunaan! Toinen lintu isku 48 tunnin sisällä...

Onneksi lintu osu pelkääjän puolelle, eikä enää tavattu hirviäkään, ja päästiin turvallisesti kotiin.

Matka Alaskaan ja ensimmäinen päivä Fairbanksissa

Kutakuinkin tasan vuosi sitten kävin kylässä ystävieni luona Alaskassa. Nämä Alaskan tekstit on muokattu mun edellisen blogin postauksista.

Lensin Riadista Frankfurtin kautta Atlantaan, jossa vietin vajaan vuorokauden huilaillen ennen kuin jatkoin matkaa. Matkaa Atlantan lentokentän lähellä olevalle hotellille, omalta ovelta, oli 25.5 tuntia, joten olin jo levon tarpeessa.

Noin 10 tunnin lento Frankfurtista Atlantaan meni ihan kivasti elokuvia ja sarjoja katsellen. Eikä mun vieressäkään istunut ketään!

Seuraavana aamuna, kun ei vielä ollut kauhean kuumaa ja kosteaa, lähdin kävelylle naapurustoon. Kovin pitkälle en päässyt, kun jalkakäytävät loppuivat molemmissa suunnissa jo parinsadan metrin päässä. Kai minä kävelemässä olin joku ihmeellinen näky, kun ensin yksi mies kysyi olenko kunnossa, ja kohta toinen samaa, ja jos tarvitsisin kyydin jonnekin! Palasin siis pian takaisin hotellille.

Lensin Alaskaan Seattlen kautta, Alaska Air yhtiöllä. Lento Seattleen kesti reilut viisi tuntia. Mun vieressä istui keski-ikäinen pariskunta, jotka lensivät ensimmäistä kertaa. Nainen pelkäsi kamalasti. Istuttiin viimeisellä rivillä, ja kun oltiin ilmassa lentoemot tarjosivat pariskunnalle yhdet ilmaiset drinkit, ja kysyivät myös multa haluanko! Lento meni ihan hyvin, välillä oli pienoista turbulenssia, ja sain selitellä että se, ja joskus kuuluvat eri äänet, on ihan normaalia.

Coloradoa

Matkan varrelta

Seattlessa oli parin tunnin vaihto, ja aikaeron takia (10h) olin jo ihan väsynyt kun nousin vihdoin Fairbanksiin menevälle lennolle. Kone, joka lähti klo 22.00 paikallista aikaa, oli onneksi puolityhjä, ja sain koko penkkirivin itselle. Kun oltiin noustu lentokorkeudelle, ja olin juuri laittamassa korvatulppia korviin nukkumista varten, kuulutti kapteeni että tuulilasiin oli lentänyt lintu, ja palaisimme takaisin Seattleen. Great. Siellä saatiin pian tieto että joudutaan vaihtamaan konetta.

Onneksi Seattle on Alaska Airin "kotikenttä" ja päästiinkin uudestaan lentoon jo reilun tunnin kuluttua. Olin silloin jo niin väsynyt että kun päästiin lentokorkeudelle kävin ensimmäistä kertaa ikinä makaamaan kaikkien kolmen penkin yli, ilman turvavyötä! Mulla on siis aina turvavyö kiinni koneessa ollessa. Just in case.

Lento kesti vain kolmisen tuntia, ja nukuin suurimman osan siitä. Kun saavuttiin Fairbanksiin klo 02.30, kaksi tuntia myöhässä, oli ystäväni vastassa. Laukku tuli onneksi nopeasti, ja ajettiin lyhyt matka kotiin, missä juotiin vielä drinkit ennen nukkumaan menoa. Kylläpä nukutti kun vihdoin pääsin nukkumaan!

Fairbanks on pienehkö, 32 751 (2016) asukkaan kaupunki. Kaupungin suurin tulonlähde on puolustusvoimat, kaupungissa sijaitsee armeijan tukikohta Fort Wainwright ja ilmavoimien Eielson Air Force Base. Lisäksi kaupungin ulkopuolella sijaitsee Fort Greely, jossa sijaitsee USAn (ja Kanadan) erittäin tärkeä osasto, nimittäin ohjusten vastainen. Jos esim Pohjois-Korea ampuu ohjuksen USAan, ammutaan se luultavasti alas Fort Greelystä.

Eipä ole paljon liikennettä

Ystäväni asuivat silloin toisen äidin luona, koska tämä sairasti syöpää. Hän oli aika huonossa kunnossa, hoitojen takia, kun olin siellä. Asuntona heillä on neljän huoneen trailer, eli periaatteessa siirrettävä talo.

Olohuone

Ensimmäisenä päivänä, eli lauantaina, mentiin ensin lounaalle Chena-joen rannalla sijaitsevaan ravintolaan.

Tällä paatilla oli morsian jota kuvattiin. Kai se sulhokin oli jossain kyydissä...

Lounaan jälkeen ajettiin jonkin matkan päässä olevaan "Skinny Dicks" baariin. Mielenkiintoinen paikka.

Päivällä, auringon paistaessa oli vähän yli 20c. Muutamana päivänä.

Baarin katto oli täynnä dollareita. Mekin lisättiin sinne yksi, meidän nimillä.

Baarista ajettiin takaisin Fairbanksiin, North Pole nimiseen kylään.

Santa Clause Lane

North Polessa oli illanistujaiset grillailun ja nyrkkeily-ottelun merkeissä. Katsoin sitten minäkin elämäni ensimmäisen nyrkkeilymatsin (Mayweather vs McGregor). Heillä oli myös kaksi valtavaa mustakarhun taljaa seinillä; isäntä oli ampunut toisen, emäntä toisen. Suurin osa Alaskassa tapaamistani ihmisistä harrasti metsästystä.

Pihallakin oli pieni karhu

Loppuilta vietettiin kavereiden kaverin omistamassa baarissa. Baari sijaitsee North Polessa, jossa myös sijaitsee ilmavoimien tukikohta, ja baarissa olikin aika paljon silmänruokaa sotilaita. Mukava ilta, toivoin että nähtäisiin revontulia kotimatkalla, mutta valitettavasti en nähnyt niitä koko reissun aikana, olin ihan muutaman viikon liian aikaisessa.

Ateena - Rantapäivä ja viininmaistiaiset

Meidän hop on-hop off  bussilippu oli voimassa kaksi päivää, ja seuraavana päivänä me mentiin sillä rannalle.

Bussi ajoi ensin Glyfadan kaupunginosan läpi, jossa on ennen sijainnut USAn lentotukikohta. USA käytti Ellenikonin lentokenttää (jota myös Luftwaffe oli käyttänyt toisen maailmansodan aikana) vuoteen 1993 asti. Se oli myös Ateenan kansainvälinen lentokenttä vuoteen 2001 asti. Vuonna 1963 Eero Saarinen suunnitteli lentokentän itäisen terminaalirakennuksen. Nyt osa alueesta on museoa ja tutkakeskusta lukuunottamatta tyhjillään. Osa lentokenttää, mm kiitotiet, muutettiin urheilukeskukseksi Ateenan kesäolympialaisia varten.

Me mentiin vastaremontoidulle Thalassea-rannalle lähellä Voulan kaupunginosaa. Sinne olisi myös päässyt raitiovaunulla, pysäkki on ihan vieressä.

Sisäänpääsy rannalle maksoi viitisen euroa. Ranta oli aika iso ja siisti, siellä oli kunnon vessat ja pieni ravintola josta sai lähinnä juomia ja einesruokia. Aurinkotuoleja oli riittävästi, ja me päästiin jopa ensimmäiseen riviin. Aurinkotuoleille ei ollut mitään palvelua.

Ranta oli veteen päästyä alussa hieman kivikkoinen, mutta muuttui sitten pehmeäksi hiekaksi. Myös tällä rannalla sai kävellä aika pitkälle ennen kuin tuli syvää.

Seuraavana iltapäivänä mentiin viininmaistiaisiin Brettos-nimiseen sympaattiseen, pienen pieneen ravintolaan. Minä maistelin paikallisia valkoviinejä, Heli punaisia. Ja hyvää oli!

Ensin omistaja luuli että me maistetaan vain yhtä valikoimaa, ja jaetaan. Meinasi että olisi liikaa meille ottaa kaksi valikoimaa (jokaisessa lasissa oli kuitenkin vain 50cl, ja laseja oli yhteensä viisi yhdessä valikoimassa...). Kun selvisi että ollaan suomalaisia, sanoi omistaja että eihän se sitten ole ongelma että molemmat otatte omat. Ha!

Harmi että tänne Saudeihin ei saa tuoda viiniä...

Ateena yllätti positiivisesti, suosittelen todellakin käymään siellä, jos nyt ei viikoksi, niin ainakin muutamaksi päiväksi.

Ateenan antiikin rakennuksia

Me ostettiin lippu Hop on/Hop off-bussiin. Saisimme ajella sillä kaksi päivää Ateenan keskustassa, ja myös Ateenan rannoille.

Opastus tuli nauhalta, ja ohitettiin muunmuassa Kreikan parlamenttitalo, jossa sotilaat vartioivat Tuntemattoman Sotilaan hautaa.

Ajettiin myös Panathinaiko-stadionin ohi. Stadion on ainoa marmorinen stadion maailmassa, ja siellä pidettiin ensimmäisten modernien olympialaisten avajais- ja lopetusseremoniat vuonna 1896. Ensimmäinen stadion rakennettiin tähän paikkaan jo noin vuonna 330 EAA.

Ensin pysähdyttiin Hadrianuksen portilla Zeuksen temppelin vieressä. Marmoriportti on yksi Antiikin Ateenan 15 portista.

Zeuksen temppeli

Me ei maksettu sisäänpääsymaksua, vaan ihasteltiin temppeliä pienen matkan päästä.

Seuraavaksi pysähdyttiin Akropoliksen kukkulan juurella. Jonotettiin lippuja kymmenisen minuttia, ja sitten lähdettiin kävelemään mäkeä ylös 30 asteen helteessä. Onneksi pidän kuumasta!

Herodeksen teatteri

Parthenonin temppelissä oli remontti meneillään, sisällä oli mm nostureita. Parthenon on kaupungin suojelijalle, Athena-jumalalle vuonna 438 EAA valmistunut temppeli. 

Toinen Akropoliksen kukkulalla sijaitseva temppeli on Vanha Athenen Temppeli, joka oli myös omistettu Athenelle, ja mun mielestä Parthenonia hienompi.

Akropoliksen teatterit ja temppelit olivat upeita, ja pisti taas miettimään miten uskomattoman viisaita ja taitavia ihmiset ovat olleet jo vuosituhansia sitten, kun ovat pystyneet rakentamaan mahtavia rakennuksia ja muita luomuksia. 

Akropolikselta lähdettiin vahingossa väärään suuntaan, ja päädyttiin sen juurella sijaitsevaan Klepsidra Cafe'en lounaalle. Onneksi! Paras fetasalaatti, tsatsiki ja pitaleipä-combo koko viikon aikana mun mielestä, ja kiva tunnelma myös. 

Valkoiset varjot kuuluvat kahvilaan

Sitten hypättiin vielä hetkeksi bussin kyytiin, koska yksi pysäkki oli ihan lähellä hotellia.

Ateenan yliopisto